Tähän asti on luultu, että hortoilu yleisessä kielenkäytössä tarkoittaa lähinnä päämäärätöntä kuljeskelua paikasta toiseen siellä sun täällä. Mutta nyt on luettu, että se voikin olla myös jotain ihan muuta.
Hortoilu on harrastus, joka pitää sisällään villiyrttien keruuta, käsittelyä ja niistä kokkaamista ja niillä herkuttelua. Näin todetaan Raija Kivimetsän kirjoittamassa kirjassa Hurmaava horta - Ruokaa ja rohtoja villiyrteistä. Horta taas on yhteisnimitys villivihanneksille ja villiyrteille.
Teoksen mukaan hortoiluun kannattaa hurahtaa alkukeväästä, heti lumien sulettua, jo senkin vuoksi, että hortoiltavat kasvit ovat parhaimmillaan ennen kukintaa. Keruuta voi jatkaa myöhäiseen syksyyn.
Mitä kaikkea sitten kannattaa hortoilla? Kivimetsän opas neuvoo erilaisten villiyrttien kasvupaikkoja, käyttöä keittiössä, rohtona tai pakastettuna ja muitakin käyttövinkkejä. Kirjan loppupuolella on erilaisia ruokaohjeita villivihannesten käyttämiseen ruuanvalmistuksessa. Alkulehdellä on varmuudeksi toteamus, että teos ei ole rohdos- tai hoito-opas sairauksiin tai vaivoihin, vaan sen tarkoitus on toimia inspiraationa luonnon ruoka-aitan tunnistamiseksi.
