Kymmenkunta yläsavolaista lasten ja nuorten ryhmää on suunnitellut Lapinlahden Taidemuseo Eemilin viereen Puustellinkalliolle Taidemetsän, jonne on rakennettu useita kiinnostavia ympäristötaideteoksia. Teokset on luotu yhteistyössä luonnonmateriaaleista ja herättävät katsojassa ja kokijassa yllättäviä assosiaatioita. Taidemetsä on avoinna yleisölle 15.5.–29.9.2024.
Taidetta matkan varrelta
Taidemuseo Eemil Lapinlahdella esittelee tänä kesänä taidetta OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta otsikolla Näköala kalliolta 24.5.–29.9.2024. Taidevalun juhlavuotta arvostetaan näyttelyllä Kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halonen – 120 vuotta lapinlahtelaista taidevalua 16.5.–29.9.2024 ja lisäksi taidemuseossa on esillä Joka kodin Paavo Kaikkonen: Maalauksia 22.2.2024–2.21.2025. Myös Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttelyyn voi Eemilissä tutustua.
Ympäristötaideteos Iso omena, symboloi hyvää ja pahaa. Se on Lala Luotosenkosken ja Sinikka Vestin yhteistaideteos, joka on ripustettu Varpaisjärven kirkkomännyn latvaan 7.6.–29.9.2024 ajaksi. Tämä Näköaloja paratiisiin -näyttely jatkuu myös Lapinlahden taidemuseossa.
Juhannuksen juhlaa!
Juhannus on meillä herttainen, kirkas taivas on sininen. Pirtti on jo pesty puhtoinen, pihamaakin laastu on. Koivujen lehvät portailla huiskii, kesän riemusta pihlaat kuiskii…
Juhannus on meillä herttainen, san. Maija Konttinen, säv. suomalainen kansansävelmä
Elämä alkaa tänään
Saksanopettaja Varpu asuu pikkukaupungissa yhteiskunnallisesta menestyksestä haaveilevan miehensä kanssa, suorittaa arkea tiukan kaavan mukaan, kuten on aina suorittanut, ja tuntee toiminnastaan jonkinlaista tyydytystä. Kaksi aikuista tytärtä, Emma ja Oona, ovat jo lähteneet kotoa suuremmille vesille pääkaupunkiin.
Yllättäen Varpun elämä keikahtaa päälaelleen; mies on löytänyt työpaikaltaan puolta nuoremman kumppanin ja alkaa rakentaa uutta tulevaisuutta tämän kanssa. Syyllisen etsiminenkään ei auta, kun tiedossa on, että syytä löytyy molemmista. Varpun on keksittävä elämälleen täysin uusi suunta.
Tuuli Salmisen (s. 1965) kolmas romaani Varpu kertoo takaumina Varpun romahtamisesta tosiasioiden paljastuttua, kriisin pahimpien hetkien jälkeisestä toipumisesta nykyisyyteen ja varovaisesta toiveikkuudesta tulevaisuuden suhteen. Huumoriakaan ei ole unohdettu.
Kädentaitoja
“Kaikista kauneimman kankaan, puvuiksi ommella saan, toiveeni pujoitan lankaan. Toivon, toivon…”
Pikku midinetti, sävel: Erik Lindström, sanat: Hillevi (= Erik Lindström), esitys: Helena Siltala
Sienistä
Näkymätön valtakunta – Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme (Entangled Life. How Fungi Make Our Worlds, Change Our Minds, and Shape Our Futures) on Merlin Sheldraken kirjoittama tietokirja omasta tutkimusalastaan. Kirjan on suomentanut Ulla Lempinen.
Sana sieni tuo mieleen syksyisen metsän ja sen aluskasvillisuudessa lymyilevät sienet, jotka hyvällä onnella ja sopivien sateiden tullen putkahtavat pintaan, tai sitten hiivan, joka on tarpeen leipomisessa. Sheldraken teos tuo tähän tietoon mullistavan määrän uutta ajateltavaa. Hän toteaa esimerkiksi:
”Sienet ovat ekologisista häiriötilanteista selviämisen veteraaneja. Kyky sinnitellä ja monesti jopa kukoistaa tuhoisissa muutoksissa on niille tyypillistä. Sienet ovat kekseliäitä, sopeutuvia ja yhteistyökykyisiä. Nyt kun ihminen uhkaa toiminnallaan lähes kaikkea elämää, olisiko meidän mahdollista liittoutua sienten kanssa ja saada niiltä apua sopeutumiseen?”
Kaarna
”Hän katselee mäntyjen paksua, kilpimäistä kaarnaa. Joissakin erottuu vanhojen metsäpalojen merkkejä, joiden päälle puu on kasvattanut paksua reunaa, kylestä. Joissakin rungoissa kylekset ovat kohdanneet toisensa ja peittäneet alle menneen tuhon jäljen.”
Edellä lainattu katkelma Tommi Kinnusen uusimmasta romaanista on tarkkaa luonnonkuvausta, mutta romaanissa se on myös osa järkyttävää tapahtumaa, jossa Laina, toinen kirjan päähenkilöistä, on osallisena partisaanien hyökättyä sodan aikana hänen kotikyläänsä.
Tommi Kinnusen Kaarna kertoo Lainasta, joka on jo vuosia ollut laitoshoidossa ja elää elämänsä viimeisiä päiviä. Se kertoo myös ikääntyneestä Martista, Lainan pojasta, joka ainoana lapsena on jäänyt huolehtimaan vanhenevasta äidistään itäiselle rajaseudulle.
Tyttäret Marja ja Eeva, ikääntyneitä hekin, asuvat muualla, mutta ovat tulleet Martin pyynnöstä käymään kotiseudullaan äidin luona vielä viimeisen kerran. Eletään sekä tätä päivää että takaumina Lainan menneisyyttä sodan kestäessä, sotaleskenä ja kolmen lapsen huoltajana. Tyttärien mukaan äidin kummallista käytöstä on ollut mahdoton käsittää, mutta Martilla on omat syynsä ymmärtää Lainaa.
Kinnusen teos on kirjoittajansa mukaan omistettu Särjetyille. Järkyttävistä kuvauksistaan huolimatta kirja virittää toivoa paremmasta. Sen toivonpilkahduksen tuo Martti, joka ymmärtää juuriensa ja lapsuudenperintönsä kipeyden ja arvon, sen, jonka sisaret haluaisivat unohtaa.
Jo joutui armas aika...
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen…
suvivirsi 571, sanat: mahd. Kolmodin Israel (1643–1709), sävel: mahd. ruotsal. kansansävelmä
Juhlien jatkuessa
Rakas Eeva Kilpi – Nämä juhlat jatkuvat vielä on Anna-Riikka Carlsonin kirjoittama teos pitkän kirjallisen uran tehneen Eeva Kilven ja Carlsonin välisestä ystävyydestä, jota on jatkunut jo useita vuosia.
Kirjan alussa Carlson toteaa: ”Sinä jäit minuun näin. Minä aloin kirjoittaa kohtaamisistamme muistiinpanoja, ensin irrallisille lapuille ja sitten muistikirjoihin. Sinä ehdotit, että kokoaisin ne kirjaksi.”
Kirjassa Carlson on läsnä kohtaamisissa Eeva Kilven kanssa, sanoittaa heidän yhteisiä tapaamisiaan ja käy keskustelua Kilveltä saamiensa dokumenttien ja hänen kirjoitustensa kanssa.
Luontoa tutkimaan!
Viljami Ovaskaisen ja Minna Ovaskaisen Luonnon tutkija – Suomen lasten luontokirja on monipuolisesti kuvitettu tietokirja koko perheelle, ei ainoastaan lapsille, ja se houkuttelee tarkkailemaan luonnon ilmiöitä entistä tarkemmin.
Kirjassa tulevat esitellyiksi Suomen luonnossa esiintyvät nisäkkäät, kalat, matelijat, sammakkoeläimet, sienet, marjat, villiyrtit, puut ja kukat. Kukin yksilö on esitelty pääosin yhdellä aukeamalla selkeällä kuvalla ja nasevalla tekstillä.
Teoksen avulla voi tutustua muihinkin luonnossa esiintyviin ilmiöihin, kuten haitallisiin vieraslajeihin.
Meripoikki meit varjelkkon daevas...
Meripoikkatte veis; Meripoikki meit varjelkkon daevas…, sanat: Hj. Nortamo, sävel: A. T.
kuvat: Kirjatimpuri
Alice Munro (1931–2024)
Alice Munro (1931–2024)
äitienpäivä 12.5.
Aurinkoista äitienpäivää!
J. V. Snellmanin päivä 12.5.
Hyeenan päivät
Hyeenan päivät on Saara Turusen (s. 1981) uusin teos. Romaanin kertoja on nainen, jolla on mieluinen ammatti, läheisiä ihmissuhteita ja asiat mallillaan. Kertojalta kuitenkin puuttuu jotain, mitä hän ei aiemmin ollut kokenut omalle elämälle erityisen merkittäväksi, mutta joka on yllättäen alkanut jatkuvasti vaivata. Aika kuluu eikä tämän kokemuksen saamista voi loputtomasti siirtää. Haasteita aiheuttavat myös pitkät välimatkat tärkeisiin ihmisiin.
Askel askeleelta teoksen kertojan ja hänen kumppaninsa haaveen toteutuminen etenee. Miten tämä uusi elämäntilanne vaikuttaa työhön ja miten se muuttaa omaa arkea ja läheisten suhtautumista, on seuraava positiivinen haaste.
Peiliin vilkaisua?
Raija Pohjamon teoksessa Winnicottin näkemyksistä tunne-elämän varhaisvaiheista tarkastellaan Winnicottin artikkeleita ja niistä tehtyjä tulkintoja. Mukana on myös kolme Pohjamon valmistamaa esseetä Winnicottiin liittyen.
Donald Woods Winnicott (1896–1971), englantilainen lastenlääkäri ja psykoanalyytikko, tunnetaan lapsen varhaisen tunne-elämän tutkijana, joka uudisti myös psykoanalyysin teoriaa. Winnicottia on pidetty Sigmund Freudin jälkeen toiseksi merkittävämpänä henkilönä psykoanalyysin yhteydessä.
Winnicott tähdentää, että ihmisen ensimmäiset vuodet elävät ja vaikuttavat jokaisessa yksilössä perustavanlaatuisesti koko elämän ajan. Hän korostaa varhaisen hoivan kokonaisvaltaista merkitystä lapsen kehityksessä. Hänen näkemyksessään äiti on joku sellainen henkilö - vaikka isä, joka ottaa eniten vastuuta vauvasta elämän alusta alkaen. Äidillä on toivon mukaan kykyä asettua kannattelemaan vauvaa, ottamaan vastaan vauvan reaktioita, palauttamaan ne kypsästi takaisin ja hoivaamaan lasta niin, että lapsi pääsee kehittymään suotuisasti. Winnicottilta ovat peräisin esimerkiksi käsitteet riittävän hyvä äiti ja siirtymäobjekti, joita aiheen yhteydessä usein siteerataan, puhutaan myös riittävän hyvästä ympäristöstä, jossa haasteet eivät ylitä kestokykyä.
Pohjamon kirjan ansio erityisesti on sen selkeäsanaisuus ja konkreettiset esimerkit, niin että Winnicottin näkemykset tulevat hyvin ymmärrettyiksi. Raija Pohjamo on yhdessä Maarit Veikkolaisen kanssa kirjoittanut myös lapsuuden varhaisvaiheita käsittelevän teoksen Tunteiden syvät vedet.
Pukuhistoriaa ja taidetta Villa Gyllenbergin kevään näyttelyssä
Schjerfbeck ja muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 - näyttely Villa Gyllenbergissä esittelee esimerkiksi Helen Schjerfbeckin ((1862–1946), Albert Edelfeltin (1854–1905), Gunnar Berndtsonin (1854–1895) ja monien muidenkin taiteilijoiden kiinnostusta muodin maailmaan. Nähtävänä on myös kolmisenkymmentä pukua eri aikakausilta ja eri käyttötarkoituksiin sekä pukuhistoriaa.
Näyttely on järjestetty osana Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön 75-vuotisjuhlavuotta. Se on avoinna 14.2.–9.6.2024 välisen ajan.
Aurinkoista valpuria!
Aurinkoista valpuria!
Paul Auster (1947–2024)
Paul Benjamin Auster (3.2.1947–30.4.2024)
Kesämökillä tapahtuu
Helmi Kekkosen (s. 1982) uusin romaani Liv! kertoo parikymppisestä Liviasta, joka pitkästyy äitinsä, kahden vanhemman sisarensa ja vanhimman sisaren pojan seurassa perheen kesämökillä. Perheen isä asuu Ruotsissa uuden ihastuksensa luona, mutta on silti mukana perheen naisten puheissa. Tyttäret tietävät isän uudet kuviot jo, mutta avioliittokriisiään poteva äiti ei.
Yllättäen Liv tapaa rantakalliolla tuntemattomaan, häntä vanhemman miehen, joka houkuttelee Livin myöhempään tapaamiseen. Tarina etenee tapaamisen odotuksessa kesähuvilassa, jossa palataan myös perheen menneisiin ristiriitoihin. Sisarten vaikeudet ihmissuhteissa, äidin kokema kriisi ja loman loppuminen aiheuttavat hankausta henkilöiden kesken. Lähtiessään illan tapaamiseen Liv ei tule kertoneeksi kenellekään, minne on menossa.
Tapaaminen miehen kanssa ei suju niiden mukavien odotusten mukaan, mitä Livillä siitä on. Kirjan nimi Liv! pitää sisällään useita eri merkityksiä ja tuntuu liittyvän jokaiseen romaanissa esiintyvään henkilöön. Ihmisen pitäisi elämänsä eri vaiheissa uskaltaa elää ja hankkia kokemuksia, mutta niiden seuraukset saattavat olla arvaamattomia ja kauaskantoisia ja osavastuun kantajat voivat olla jo kaukana muualla. Omankin toiminnan vaikutusta itseen ja läheisiin pitäisi kyetä arvioimaan, olipa minkä ikäinen tahansa, voi rivien välistä lukea niin halutessaan.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Kansallista veteraanipäivää vietetään sotaveteraanien kunniaksi Suomessa 27. huhtikuuta. Se on liputuspäivä. Lapin sota päättyi tänä päivänä, 27. huhtikuuta vuonna 1945.