Mitä ei voi silmin vajain / nähdä, siitä unta nähkää.
Aina uuden aamun eteen / luojankämmen tuutii tähkää.
Aina sataa tulvaveteen / lastut arkinrakentajain.
Lienet eläin taikka puu, - / kaikin soluin, sydämin
usko, tahdo jotakin, niin se kerran tapahtuu!
Tuhat kertaa tuhat vuotta / mitään ei voi tehdä suotta.
Lauri Viita ( 1916–1965): Betonimylläri (1947), katkelma runosta Luominen