Anne Tylerin (s. 1941) uusin suomennettu teos Palmikko (The French Braid) kertoo Garrettien perheen tarinaa 1950-luvulta aina 2020-luvulle aina koronapandemiaan saakka.
Garrettit ovat perhe: isä, äiti, kaksi teini-ikäistä tytärtä ja pikkuveli, jolla ei juurikaan ole tekemistä toistensa kanssa eikä erityistä mielenkiintoakaan toistensa tekemisiin. Vanhemmat odottavat vain, että lapset aikuistuvat ja lähtevät kotoa, ja lapset taas, että pääsevät pois kotoa elämään omaa elämäänsä. Sen jälkeen heillä ei tarvitsisi olla mitään yhteyttä toisiinsa. Vaan kuinkas käykään?
Iän kertyminen tuottaa usein korkoa korolle ja synnyttänee kirjailijoillekin näkökulman avaruutta ja syy–seuraus -suhteiden hiljalleen avautuvaa ymmärtämistä. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin kyky kirjoittaa siitä kaikesta kiinnostavasti, kuten Palmikkokin todistaa. Kirjan on suomentanut Markku Päkkilä.
Anne Tyler liittyy mainiosti siihen konkarien, esimerkiksi Annie Ernaux’n (s. 1940) ja Deborah Levyn (s. 1959) edustamaan kirjailijoiden joukkoon, jotka hahmottavat teoksissaan laajoja, vuosikymmeniä käsittäviä kokonaisuuksia.
