Juhani Branderin (s. 1978) romaani Amerikka alkaa vuodesta 1944, takaumasta sotalaivalla, jolla läntisessä saaristossa kasvanut Aino monen muun suomalaisen nuoren naisen kanssa on saksalaisen sulhasensa kanssa matkalla uuteen kotimaahan. Päiväkirjansa Aino on jättänyt lähteissään kodin lukittuun kirstuun. Laiva pysähtyy yllättäen Omenaisten saaren edustalla.
Tarina siirtyy vuoteen 1954. Keskenkasvuinen Kaarlo ja hänen ainoa tukensa ja turvansa Lahja-mummo asuvat saariston pienellä rähjäisellä sivutilalla äärimmäisen köyhyyden keskellä. Mummo elää paljolti omassa uskomusmaailmassaan ja jakaa luontokäsityksiään auliisti Kaarlolle. Mummo on kertonut Kaarlolle, että tämän äiti elää Amerikassa, joka on ihmeiden maa.
Kaarlo elää voimiltaan ehtyvän mummon kanssa tiiviissä yhteydessä läheiseen luontoon. Kun mummo tuntee olevansa lähdössä, hän antaa Kaarlolle lukitusta kirstustaan kirjan:
”Tää kuuluu sulle. Luet sitä, kun tulee ikävä, ja se tulee, koska se on ihmisen osa. Ei ihmistä voi jättää hymyilemään, jos se jää hymyilemään, niin pellot masentuvat, talot rappeutuvat ja maailma romahtaa.”
Elämän pelissä jo lähdössä huonot kortit saaneen sinnittely vaikeuksien keskellä on sydäntä särkevää luettavaa. Siihen eläytymisen kirjailija tekee taidolla.
Branderin kirjoittamia ovat myös esseeteos Miehen kuolema ja romaani Silta yli vuosien.
